Lähteiltä. Kirjoituksia hymnologiasta ja liturgiikasta. Skrifter om hymnologi och liturgik. 1. vsk, nro 13.
Maria Takala-Roszczenko
Kuukausiteema: Kirkkomuusikoiden koulutus tänään
Ortodoksinen kirkkomusiikki rakentuu oppiaineena ja tieteenalana useista eri palasista. Kokonaisuuden ytimenä on jumalanpalvelus. Oikeastaan sama holistisuus määrittää ortodoksista teologiaa yleensä. Kirkon opin ja tradition ymmärretään kumpuavan juuri liturgiasta, eikä toisin päin.
Tästä syystä kirkkomusiikki luetaan Itä-Suomen yliopistossa teologiseksi oppiaineeksi ja pääaineenaan sitä opiskelevat valmistuvat teologian maistereiksi. Kirkkomusiikki muodostaa ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa yhden kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta ja siten myös oman hakukohteensa. Se toteuttaa yhtä Itä-Suomen yliopistolle määrätyistä kansallisista erityistehtävistä kouluttamalla kanttorit Suomen ortodoksisen kirkon työhön. Koulutuspolku yltää kandidaatintutkinnosta teologian tohtorin tutkintoon.
Kirkkomusiikin opetussuunnitelma luo rakenteen intensiiviselle opiskelulle teologian osastolla, Joensuun konservatoriolla sekä kirkon alaisella Ortodoksisella seminaarilla. Opintojen alkuvaihe on yhteinen kaikkien teologian opiskelijoiden kanssa. Niihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja, filosofiaa, klassisia ja liturgisia kieliä, sekä teologisia oppiaineita: eksegetiikkaa, kirkkohistoriaa, systemaattista teologiaa ja patristiikkaa, käytännöllistä teologiaa ja uskontotiedettä. Perusopintoihin kuuluu myös ortodoksisen kirkkomusiikin historiaa varhaiskristilliseltä kaudelta Bysanttiin ja slaavilaisen perinteen kautta Suomeen.
Teologisten aineiden ohessa käynnistyvät säveltaiteelliset opinnot, jotka jatkuvat maisterintutkintoon saakka. Opiskelija harjaantuu musiikin teoreettisessa osaamisessa (teoria, harmoniataito, musiikkianalyysi, soinnutus, kontrapunkti) ja säveltapailussa. Lauluopintoja suoritetaan peruskurssitasolta D-kurssiin, ja opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa maisteriopinnoissaan vielä valinnaiseen C-kurssiin. Pianonsoitosta suoritetaan 3/3-tutkinto sekä vapaata säestystä ja partituurin soittoa.
Koulutukselle leimaa-antavin osuus muodostuu liturgisen musiikin opiskelusta, jossa historia, teoria ja käytäntö nivoutuvat luontevasti yhteen. Liturgisen laulun opiskelu toteutuu paitsi oppitunneilla, joissa opiskelija ottaa haltuun Suomen ortodoksisessa kirkossa vakiintuneen liturgisen repertuaarin sekä kahdeksansävelmistönä (oktoekhos) tunnetun mallimelodiajärjestelmän, myös jumalanpalveluksissa, joita toimitetaan aamuin illoin Ortodoksisen seminaarin kirkossa.
Kirkkomuusikot toimivat pyhän Johannes Teologin kirkon aamu- ja ehtoopalveluksissa ja liturgioissa kanttoreina, laulajina ja lukijoina osana tutkintoonsa kuuluvia liturgisia harjoituksia. Kyse ei ole kuitenkaan vain opintosuorituksesta, vaan opiskelija kasvaa ihanteellisesti kiinni ortodoksiseen jumalanpalvelukseen elämäntapana. Kiintyminen liturgiseen perinteeseen on työelämässä merkittävästi kannatteleva voimavara. Yhteiset jumalanpalvelukset myös muodostavat teologian opiskelijoista yhteisön, joka kulkee yhdessä kirkkovuoden kierrossa ja hioutuu muutenkin yhteen. Tästä on etua myös työelämään siirtymistä ajatellen: tulevat työtoverit ovat hyvin todennäköisesti entisiä opiskelutovereita. Juuri yhteisön kaipuun on todettu haastavan monia koronanjälkeisen ajan opiskelijoita. Ortodoksisen teologian opiskelijat Joensuussa ovat tässä suhteessa etuoikeutettuja.
Koska oma ääni ja kuoro ovat ortodoksikanttorin ainoat instrumentit, opintoihin sisältyy myös nelivuotinen kuoronjohdon koulutus, josta voi vielä syventävissä opinnoissa erikoistua oman kuoroproduktion valmistamiseen ja toteuttamiseen. Halutessaan opiskelija voi myös suorittaa pro gradu -tutkielman perinteisen kirjallisen tutkielman sijaan tieteellistaiteellisena, jolloin kirjallisen osuuden rinnalla toteutetaan kuoroproduktio. Harjoituskuorona halki opintojen ja ortodoksisen teologian lippulaivana toimii opiskelijakuoro Johannes Teologin Laulajat, joka johtajansa dir. cant. Petri Nykäsen johdolla on profiloitunut oman aikamme uusien ortodoksisten kuoroteosten esittäjäksi.
Kirkkomusiikin opetus ylittää tietoisesti vakiintuneita oppiainerajoja. Esimerkiksi hymnologian opetukseen sisältyy perinteisesti systemaattisen teologian alalle sijoitettua hymnografian tutkimusta, ja jumalanpalvelusohjeiden opetuksessa ollaan vahvasti käytännöllisen teologian ja liturgiikan alalla. Kirkkomusiikin historian, musiikkiperinteiden ja sävellystyylien opetuksessa painotetaan vahvasti laajemman historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstin merkitystä musiikin ja liturgian ilmiöiden kehityksessä.
Kirkkomusiikista tuli Joensuussa akateeminen oppiaine vuonna 1988, jolloin Ortodoksinen pappisseminaari Kuopiossa lakkautettiin ja teologi- ja kanttorikoulutus siirtyi korkeakoulutasolle. Vuosien mittaan opintojen perusrakenne on pysynyt pitkälti ennallaan, mutta sisällöllisesti on opetuksen tutkimusperustaisuutta ja työelämärelevanssia kehitetty voimakkaasti eteenpäin. Opiskelijamateriaalin monipuolistuminen on kannustanut kehittämään esimerkiksi jumalanpalvelusten toimittamisen opetusta. Uutena mukaan on tullut esimerkiksi musiikkikasvatus, joka kuluneena keväänä toteutettiin yhteistyössä Joensuun konservatorion ja vierailevina luennoitsijoina olleiden Soili Perkiön (Sibelius-Akatemia) ja Hannele Huovin kanssa. Myös kanttorin ammattiin kasvua on pyritty tukemaan ammatillisesti orientoivan, työelämätapaamisiin ja reflektointiin perustuvan portfolion avulla. Koulutukseen on myös rakennettu polkuja niille, joita kirkon työn sijaan motivoi tutkimukseen suuntautuminen.
Suomen ortodoksisessa kirkossa on käsillä voimakas kanttoripula. Tämä on herättänyt kirkon sisällä pohdintaa, riittäisikö kanttoreille teologian maisteria alempi koulutus, jotta heitä siirtyisi nopeammin työelämään. Samaan aikaan pienenevät resurssit ja kirkon hallinnonuudistuksen myötä laajenneet toiminta-alueet edellyttävät kanttoreilta entistä monipuolisempaa osaamista niin musiikin, teologisen asiantuntemuksen, kasvatuksen kuin yhteisön rakentamisenkin osalta. Korkeakoulutettu kanttori on avainasemassa tulevaisuuden ortodoksisessa kirkossa.
Maria Takala-Roszczenko toimii kirkkomusiikin apulaisprofessorina ja ortodoksisen teologian koulutusohjelmasta vastaavana teologian osaston varajohtajana Itä-Suomen yliopistossa.
Kansikuva: Pentti Potkonen