Lähteiltä. Kirjoituksia hymnologiasta ja liturgiikasta. Skrifter om hymnologi och liturgik. 2. vsk, nro 1.
Samuli Korkalainen
Viime vuosikymmeninä queer-teologiaa on harjoitettu runsaasti eri puolilla maailmaa. Silti se on vaikuttanut kovin vähän kirkkojen keskeisimpään praksikseen, liturgiaan ja jumalanpalveluselämään. Meillä Suomessakin on sateenkaarimessuja järjestetty jo kauan, mutta liturgista keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta harjoitettavan teologian mahdollisuuksista ja sen osoittamista tarpeista ei käydä oikeastaan ollenkaan. Näin on paljolti myös muualla, jopa useimmissa niistä kirkoista, jotka sanovat toivottavansa sateenkaari-ihmiset tervetulleiksi yhdenvertaisina seurakunnan jäseninä. Siksi on tärkeää, että vuonna 2023 julkaistiin antologia, joka kokoaa yhteen englanninkielisen maailman johtavien queer-teologien liturgianteologisia näkökulmia ja perusteluja.
Artikkelikokoelman otsikkoa Queering Christian Worship on vaikea suomentaa. Kyse on queer-teologian ja sateenkaari-ihmisten kokemusten huomioimisesta liturgiikassa siten, että se muokkaa kirkkojen jumalanpalvelusten teologiaa ja liturgisia käytäntöjä. Kirjan ideana ei siis ole perustella ja tuottaa erityisesti sateenkaarivähemmistöille suunnattavia jumalanpalveluksia. Päinvastoin kyse on vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tunnistamisesta ja nimeämisestä sekä heidän elämänsä huomioimisesta kirkkojen liturgisen elämän koko laajuudessa. Kirjan alaotsikko Reconstructing Liturgical Theology viittaakin liturgisen teologian uudelleenmuotoiluun, jonka keskeisenä osana on liturgian syrjivien rakenteiden tunnistaminen ja purkaminen. ”Sateenkaaristaminen” siis tarkoittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien toteuttamaa, heitä varten tehtävää tai heidän kokemuksensa huomioivaa ja sanoittavaa teologiaa ja liturgista praksista.
Monet kirjoittajat tuovat esiin, että myös inklusiivisuuteen pyrkivissä kirkoissa ja jumalanpalvelusyhteisöissä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat itsensä usein ulkopuolisiksi. Kyse on siitä, että heitä ei juuri koskaan nimetä eikä heidän elämäänsä reflektoida rukouksissa, teksteissä, virsissä ja lauluissa tai saarnoissa ja puheissa. Sateenkaari-ihmisten tervetulleeksi toivottaminen ei tunnu aidolta, jos messujen ja toimitusten sanoitusten perusoletuksena pidetään valkoista cis-heteroiden muodostamaa ydinperhettä. Tämä ongelma pätee myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jossa vähemmistöjen tarpeet ja kysymykset on paljolti ulkoistettu sateenkaarimessuihin.
Myös enemmistöihin kuuluvissa kristityissä on paljon niitä, jotka eivät tunnista itseään kirkkonsa ilmaisemista vaikkapa sukupuoleen perustuvista roolioletuksista. Queer-teologian avulla toteutettava liturginen uudelleenmuotoilu rikastuttaa ja vapauttaa siis myös muita kirkossakävijöitä kuin vähemmistöihin kuuluvia. Lisäksi Jeesuksen jäähyväisrukouksessaan peräänkuuluttaman ykseyden täytyy ilmentyä hänen erilaisten seuraajiensa kokoontumisena yhteiseen jumalanpalvelukseen – vähintään nyt saman kirkon sisällä.
Kirjan johdanto-osan otsikkona on Listening. Sen artikkelit johdattavat aiheeseen ja sen peruskysymysten äärelle. Kaksi artikkeleista on julkaistu jo aiemmin, mutta ne on haluttu liittää kokoelmaan, koska ne ovat niin vahvasti inspiroineet monien muiden artikkeleiden kirjoittajia. Ensimmäinen näistä on Gordon W. Lathropin Ordo and Coyote: Further Reflections on Order, Disorder, and Meaning in Christian Worship (2006), johon Lathrop on lisännyt jälkikirjoituksen tätä julkaisua varten, toinen taas Siobhan Garriganin Queer Worship(2009). Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvän keskustelun ja myös teologisen työskentelyn vauhdista kertoo se, että nämä vain 15–20 vuotta vanhat tekstit tuntuvat vähän vanhahtavilta muiden artikkeleiden rinnalla.
Kirjan toisessa osassa, Practicing, esitellään muutamia liturgisia kokeiluja. Lisäksi pureudutaan raamatunlukuun, homiletiikkaan, kirkkotaiteeseen ja seurakuntalauluun. Viimeksi mainittua käsittelevästä Stephanie A. Budweyn artikkelista olen kirjoittanut Hymnologi-lehteen. Vaikka usein väitetäänkin niin, rajalinjat näissä(kään) kysymyksissä eivät kulje kirkkojen välillä vaan niiden sisällä. Tästä osoituksena on Karl Handin koskettava artikkeli queer-helluntailaisesta jumalanpalveluksesta. Hand on rakentanut tekstinsä helluntailaisen jumalanpalveluksen muotoon eli aloittaa todistuspuheenvuorolla ja perustelee näkemyksiään myös profetialla, kielilläpuhumisella ja ekstaattisilla kokemuksilla.
Kirja päättyy osioon Proposals, jossa katsotaan tulevaisuuteen tehden rohkeitakin ehdotuksia. W. Scott Haldeman pureutuu ordinaatioon eli papiksi kouluttamiseen ja vihkimiseen erityisesti seksuaalisuuden näkökulmasta. Hän kysyy, miksi ainakin tuhannen vuoden ajan pappeus oli rajoitettu vain selibaatissa tai kaapissa eläville miehille, miksi juuri pappeus ja avioliitto on nostettu rituaaliseen erityisasemaan, ja miksi seksuaalisuuteen liittyvät tiukat vaatimukset kytketään niin vahvasti papiksi pääsemiseen. Bryan Cones taas kyseenalaistaa avioliittokäsityksen, joka kietoutuu seksin rajoittamiseen vain miehen ja naisen ympärille vihkimisessä luotavan näkymättömän muurin sisälle. Cones tuo raikkaasti teologisia ja raamatullisia perusteluja erilaisille perheille ja seksuaalisuuden toteuttamisen muodoille, kuten yksin elävän ihmisen seksielämälle, avoimille suhteille ja polyamorialle. Florence Häneke taas käsittelee queer-surun erityispiirteitä ja hahmottelee queer-hautajaisten ja -muistorukoushetkien tulevaisuutta tehden eron yksityisen ja julkisen suremisen välillä. Kirja päättyy Sharon R. Fenneman runolliseen tekstiin valituksesta queer-apofaattisena käytäntönä.
Toivoisin tätä kirjaa luettavan avoimin mielin myös meillä Suomessa. Se nimittäin paljastaa liturgian ja jumalanpalvelusten syrjiviä rakenteita, sanoituksia ja käytäntöjä ja herättelee kyseenalaistamaan ja muuttamaan niitä. Keskustelua aiheesta tarvitaan, jotta opittaisiin paremmin ymmärtämään niitä syitä, joiden vuoksi maamme kirkot ammottavat tyhjyyttään sunnuntaiaamuisin. Syyt eivät tietenkään tyhjene tämän kirjan näkökulmiin. Queer-teologia kuitenkin laajentaa horisonttia ja auttaa näkemään seksuaalisen ja sukupuolen moninaisuuden Jumalan luomislahjana, josta on myös lupa iloita jumalanpalveluksissa.
Musiikin tohtori ja teologian maisteri Samuli Korkalainen on Hymnologian ja liturgiikan seuran puheenjohtaja. Hän työskentelee puoliksi tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen asiantuntijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja puoliksi tutkijana Haavemaa-hankkeessa.
Cones, Bryan (ed.) & Sharon R. Fennema, W. Scott Haldeman & Stephen Burns (co-eds) (2023) Queering Christian Worship: Reconstructing Liturgical Theology. New York: Seabury Books.